perjantai 6. toukokuuta 2016

Olutarvio: L`Alsacienne Sans Culotte Brune

Taustaa: Ranska on tunnettu paremmin viineistään kuin oluistaan, mutta arvostetulla Alsacen viinialueella on myös panimotoimintaa. Alsacen alue sijaitsee Itä-Ranskassa lähellä Saksan ja Sveitsin rajaa. Tämän oluen taustalla on Alsacen Mulhousessa toimiva panimoravintola Brasserie Le Gambrinus, joka on pannut oluen belgialaisessa Brunehautin panimossa. Jonkilainen mustalaispanimo siis kyseessä, vaikka omassakin panimossa on ilmeisesti toimintaa.

L`Alsacienne Sans Culotte Brune on Dubbel, joka ei ole oluttyylinä mitenkään erityisesti lähellä sydäntäni. Ratebeer on ilmoittanut oluen vahvuudeksi 7,8 % - tässä pullossa se on 8 %, Luulisin kuitenkin saman oluen olevan kyseessä. Oluen sain tuliaislahjaksi siskoni ja hänen miehensä Ranskan reissulta, mielenkiintoinen tapaus kyllä. Etikettikin on suorastaan seksistinen, eikä menisi varmastikkaan Valviran valvovien silmien läpi Suomessa.



Olutarvio: Miedossa tuoksussa päällimmäisenä on maltaisuus, joka on kinuskitoffeista ja paahdetun sokerista. Rusinaa ja muutakin kuivattua hedelmää löytyy, mutta se jää hieman makean maltaisuuden jalkoihin. Lopussa esiin tulee  reilusti anista. Maku alkaa makean maltaisena ja tumman hedelmäisenä, mutta kääntyy nopeasti jopa paahteisen kahviseksi. Jälkimaussa on anista ja kitkerää yrttisyyttä. Runko jää auttamatta liian kevyeksi vahvuuteen nähden ja alkoholi tulee esille. Hiilihappoisuus on suht kevyttä. Yllättävän monisävyinen olut, mutta ei kovinkaan tasapainoinen Dubbel.

PISTEET: 12/20 p (Tuoksu 3/5 Suuntuntuma 3/5 Maku 6/10)

keskiviikko 17. helmikuuta 2016

Käsityöläisten oluet Alkossa: Teerenpeli Julmajuho

Taustaa: Lahdessa operoiva Teerenpeli on yksi Suomen vanhin toiminnassa oleva pienpanimo. Ravintolatoiminta alkoi vuonna 1994 ja ravintolan yhteyteen perustettu panimo avattiin vuotta myöhemmin - samana vuonna, kun panimotoiminta vapautettiin Suomessa. Tällä hetkellä Teerenpelin ravintoloita löytyy Lahden lisäksi Helsingistä, Tampereelta, Lappeenrannasta ja Turusta. Tislaamotoiminta tuli mukaan kuvioihin 2002 ja Teerenpeli tunnetaan nykyään myös erittäin laadukkaista mallasviskeistään. Teerenpelilläkin kattilat ja muut astiat ovat suurentuneet vuosien varrella ja tuotantotiloja on jouduttu vaihtamaan kapasiteetin kasvaessa. Nykyiset tuotantotilat sijaitsevat Lahden Lotilan teollisuusalueella. Teerenpelin oluet valmistetaan uusiutuvalla energialla, joka tuotetaan sahateollisuuden pelleteillä omassa prosessienergialaitoksessa. Energialaitos avattiin vuonna 2014.

Alkon käsityöläiskattauksen Julmajuho on tyyliltään savuporter, joka on saanut nimensä panimon tuotekehittelijä Juho Larkion mukaan. Julmajuho ei siis viittaa mitenkään entiseen juoksijatähteen Julma-Juha Väätäiseen, vaikka omissa mielikuvissani yhdistinkin sen aluksi häneen, nimestä huolimatta. Mielikuvista puheenollen, kuvittelin pitkään Teerenpelin olevan tamperelainen panimo, koska Teerenpelin ravintola on toiminut Tampereella jo vuodesta 1998.

Panimo sanoo kotisivuillaan tästä savuisesta porterista näin: Julmajuho savuporter on Teerenpeli panimolla kehitetty julma syksyn uutuusolut. Julmajuho on kevyesti savuinen, jolloin portterin paahteisuus ja suklaan aromit pääsee enemmän oikeuksiinsa. Jälkimaku on pitkä ja miellyttävä. Julmetun hyvä olut!


Olutarvio: Tuoksu ei lupaile julmaa savuisuutta, mutta pinnalla on kaikki hyvän portterin elementit; kevyttä paahteisuutta, mokkasuklaata ja hedelmäisyyttä. Miellyttävän tasapainoinen tuoksu, jossa suklaa on hienosti esillä ja savu erottuu vienosti. Maussa savuisuus tulee paremmin esille, mutta ihan jäniksenä se ei lähde vetämään letkaa. Rasvainen palvikinkku voitelee aluksi suun ja runsas suklaamaltaisuus sekä hedelmäisyys toimii kuin jäkiruokana. Lämmetessään siirappisuus ja karamellimainen tervaisuus tulee esille, mutta ei häiritsevän makeasti. Suuntuntuma on hieman öljyinen ja runsaan maltainen. Erittäin tasapainoinen porter, jossa savumallas on selkeästi, mutta ei liian voimakkaasti esillä. Panimon kuvaus oluesta vastaa lähes täydellisesti omaa arviotani ilman sen kummempaa teerenpeliä. Ehkä parasta panimolta toistaiseksi.

PISTEET: 17/20 p

tiistai 2. helmikuuta 2016

Käsityöläisten oluet Alkossa: Stadin Wilhelm I Imperial Black Pils

Taustaa: On jälleen se aika vuodesta, kun kotimaiset käsityöläisoluet ovat saapuneet Alkoon. Kampanja tuli tänä vuonna sellaisella ryminällä, että Alkon ovet ja ikkunat narisevat vieläkin liitoksistaan. Yhteensä 19 oluen kattaus on erittäin mielenkiintoinen ja tyylien kirjo lukuisa. Valikoimassa on esimerkiksi lakritsalla, salmiakilla ja kiinanruusuteellä maustettuja oluita.. ja on siellä ensimmäinen Suomessa valmistettu Berliner Weisse tyylinenkin olut.

Stadin Panimo heitti kehiin Saksan ensimmäisen keisarin mukaan nimetyn Imperial Black Pilsin, johon on käytetty viittä erilaista mallasta ja saksalaisia humalia. Tyylistä voidaan varmaankin kiistellä, mutta paahteinen, tumma ja voimakkaasti humaloitu olut on kyseessä.



Olutarvio: Ulkonäöltään ruma, sameanruskea olut, vaikka kuva ei koko totuutta kerrokkaan. Tuoksussa on kahvin sävyttämää paahteista maltaisuutta, lakritsaa ja melko tuoreen ruohoista humalaa. Hieman myös hiivaisen pippurista mausteisuutta ja pilkistää se Stadin aromaattinen hedelmäisyyskin alta. Maku alkaa kevyen paahteisena, voimistuen tumman kahviseksi, päättyen pitkään ja äkäiseen puraisuun. Jälkimaussa on ruohoa ja greippiä. Maku jää kuitenkin hieman yksipuoliseksi ja jonkinlainen raaka hiivaisuus häiritsee muutenkin kokolailla kuivaa makua. Maltillisen hiilihappoinen suuntuntumakin jää aavistuksen kevyeksi, joten nappisuorituksesta ei voida puhua. Kelpo aloitus kuitenkin vuoden kattauksesta.

PISTEET: 14/20 p